lauantai 31. lokakuuta 2015

Happy Halloween!!!

Näin pyhäinpäivän kunniaksi ajattelin jakaa teille yhden lempiasiani (perinteisten burleskibileiden lisäksi), joka liityy oman halloweenini juhlintaan vuosittain; Michael Jacksonin Ghosts.

Olen lapsesta saakka fanittanut herra Jacksonia ja saanut hirmuisesti sydämen tykytyksiä nähdessäni hänet. En koskaan päässyt näkemään häntä livenä konsertissa, mutta kuuden metrin päästä olen hänet nänyt. Nuoren naisen elämässä yksi kuumottavimmista hetkistä!!

Michael Jackson Madame Tussaudilla Lontoossa. Tämä tapaaminen tapahtui vuonna 2013. Pahoittelen kuvan huonoa laatua, mutta tunne ehkä välittyy. =)

Tuo tapahtuma sattui Lontoossa, yllättäen =D , vuonna 2009. Olin tuolloin työharjoittelussa parturi-kampaamoissa ydin-Lontoossa luokkatoverini kanssa ja olimme lähteneet etsimään Hard Rock Caféta Hyde Parkin läheltä. Meille oli neuvottu ylittämään liikenneympyrä ja kulkemaan kohti kohdetta x. Ympyrä olikin sitten kokoa y ja isompi kuin yksikään Suomessa näkemämme. Ensin menimme siis väärään suuntaan ja päätimme lähteä tutkimaan suuntaa ö. Hetken kuluttua meitä vastaan kulki vanhempi mies jolta sitten päätin kysyä tietäisikö tämä, mihin suuntaan meidän pitäisi mennä. "En minä tiedä, mutta tuolla on Michael Jackson." ...ja jatkoi matkaansa. Me ystäväni kanssa katsoimme toisiamme ja ihmettelimme mitä herra mahtoi höpöttää. Hetken ajan kuljettuamme meitä vastaan tuli nuori poika joka oli AIVAN nuoren Michaelin näköinen kiharine hiuksineen. Häntä emme pysäyttäneet, mutta naureskelimme ja mietimme oliko se aiemmin tapaamaamme vanha herra luullut tuota poikaa Jacksoniksi. Eihän hän vuonna 2009 ihan noin nuoren näköinen olisi! =D

Parin minuutin kuluttua päädyimme hotellin takapihalle, joka oli täynnä faneja, paparazzeja ja pieni iso tummennetuin lasein varusteltu bussi. Kysyttyämme mitä kummaa siellä tapahtui, saimme vahvistuksen sille, että Michael todella oli paikalla. Hän asui kyseisessä hotellissa ja oli lähdössä katsomaan Oliver-musikaalia jonka oli määrä alkaa noin 45 minuutin kuluttua, joten herran olisi piakkoin pakkokin tulla ulos. Kaksi suomalaista neitiä miettivät hetken, MJ vai Hard Rock Café? Ei ollut vaikea päätös. =D

Ja sieltä hän tulikin! Kahden henkivartijan kanssa ja iloisesti tervehti fanejaan. Ihmisiä ei ollut aivan älyttömästi paikalla, joten hän ei pitänyt liian kovaa kiirettä autoon vaan ihan oikeasti heilutteli ihmisille. Bussissa vielä tuli henkilökohtaisesti vetämään bussissa olevan väliverhon kiinni ja heilutteli vielä sieltäkin. Oli aika hurja fiilis. Sydämeni ei varmaan koskaan ole hakannut niin lujaa, ei edes hypätessäni benji-hyppyä!

Tuon jälkeen olikin ihan eri fiilis etsiä se Café ja sen lopulta myös löysimme. Aika mahtava päivä. Mutta niin se aika aina Lontoossa onkin. =)

Mutta tässä teille oman kiinnostukseni nuoruudessani vanginnut lyhytelokuvaa hieman pidempi Ghosts, jota VHSältä kelasin aina uudestaan ja uudestaan alkuun. Olin aivan hämmentynyt siitä  kuinka hienosti se on toteutettu. Ja vinkkinä, pätkässä nähtävä kaupungin silmälasipäinen "pahis" on MJ itse maskeerattuna. Niin mahtavaa että kaveri laittoi itsensä aina likoon tuotoksiensa vuoksi sata lasissa.


Michaelin kuolemasta noin puoli vuotta häneen törmäämisensä jälkeen en muista mitään. Muistan missä olen ollut ja mitä tehnyt kun esim Diana kuoli tai Estonia upposi. Mutta Michael. En vain kykene muistamaan. Hämmentävää.

Itse vietän tänään halloweenia ystävieni kanssa Teerenpelissä burleskin parissa Horror & Tease Show'ssa, ja siitä saatte kuulla sitten viimeistään alkuviikosta. Nyt toivotan kynttilänvalon täyteistä pyhäinpäivää (tuli valon kajo tavallisista kynttilöistä tai kurpitsojen sisältä)!!

R.I.P. Michael, and Happy Halloween!

Räyh.

-Pikkukarhu

torstai 22. lokakuuta 2015

Varoitus: Chihuahua vartiossa!

Pikkuherralla tuli viime viikonloppuna ruhtinaalliset 8 kuukautta ikää mittariin, ja sen kunniaksi on nyt vuorossa epäsäännöllisen säännöllinen Aapo-päivitys.


Herra on kehittynyt huimasti ja on nyt niin sanotun teini-iän korvalla ja on kuulkaa yksi lelu saanut aikamoista kyytiä aina välillä. Kyllä, nylkyttämisen jalot salat ovat alkaneet avautua. Onneksi vielä käskystä osaa rauhoittua ja lemmen kohteena on ollut vain yksi lelu, ei ollenkaan ihmiset. Ainakaan vielä. =D Ulkona nuuskutellaan narttujen hajuja suu vaahdossa ja koko kroppa tärisee...voi toisen hormonitoimintaa kun on ihan vinksin vonksin.. =D



Mustissa ja Mirrissä ollaan käyty pari kertaa kun ystäväisemme Outi leikkasi Aapon kynnet. Ja normaalisti leikkaan ne ihan itse kotona, mutta ajattelin että olisi hyvä totuttaa Aapoa myös trimmaamon tuoksuihin ja ääniin jne. Ja olihan ne kynnet nyt ihan liian pitkät!

Samalla otettiin kasvattajalle kuvat Aapon hampaista jotta näkisi miten purentavikaisena myydyn pikku poitsun purukalusto on kehittynyt. Yhtäkään hammastahan meidän ei ole tarvinnut eläinlääkärillä käydä poistattamassa, vaan ne on kaikki vaihtunut itsekseen. Outikin kehui että hyvältä näytti, ja kasvattajaltakin tuli viestiä että kuvien perusteella on huvittavaa, kuinka pentueen ainoa purentavikaisena myyty omaa tällä hetkellä pentueen parhaat hampaat! Hyvä Aapo! =D

Koitettiin samalla reissulla löytää Aapolle syksyn viimoihin sadetakkia joka hieman olisi pitänyt viimankin loitolla, mutta herra on sen kokoinen että koot ovat joko liian pieniä tai liian isoja. =/ Onneksi on edes yksi neulepaita (se brittikuosinen!) joka sopii ja sillä ollaankin nyt tarpeen tullen menty.


Yksi mahtava löytö mikä tehtiin, oli oven pieleen kyltti jossa lukee "Varoitus; chihuahua vartiossa". Eli varsinkin kaikki ystävät jotka tietävät Aapon haukkumattomuudesta ja rauhallisuudesta, ovat naureskelleet kyltin nähdessään.  Sarkasmi kunniaan.. =D


Ja toki esimerkiksi tulipalon sattuessa olisi ihan kiva että pelastushenkilökunta tietäisi taloudesta löytyvän nelijalkaisenkin asukkaan. <3

Postaukseen olen taas lisännyt mahtavia kuvia herrasta joita on tullut napsittua tässä syksyn mittaan. Ehdoton suosikkini tuo koulutehtävien tarkkaavainen vahtiminen "kyynärpää pöydällä", joka on saanut suuren suosion myös Facebookin Chihu-ryhmässä. =)


Aapo on toivonut joulupukilta lahjaksi uutta, ehkä vähän vaikeampaa, älypeliä. Katsotaan onko poika tarpeeksi kiltti ja ilmestyykö paketti kuusen alle. Ja jännittää kyllä vähän se kuusikin, mutta jouluhörhöhän ei joulua ilman kuusta vietä. =D

Mukavaa syksyn jatkoa! T.Aapo

..ja

-Pikkukarhu

torstai 15. lokakuuta 2015

Arvonta on suoritettu!

Lahjakortin Moro Skybarin Afternoon Tea buffettiin kahdelle (arvo 28€) on voittanut Jenni Virta!


Voittajalle on ilmoitettu ja hänen lomaviikostaan tehtiin hieman makeampi. =)

Kiitos suuresti kaikille osallistujille!

-Pikkukarhu

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Tukkajumalatar Norma.

Tapaus Sofi Oksanen.

Olen viime vuosina löytänyt Oksasen kirjat ja todennut naisen erittäin, erittäin hyväksi kirjailijaksi. Eikä suotta. Hän on Suomen menestynein nykykirjailija. Hänen teoksiaan on käännetty 48 eri kielialueelle ja ostettu yksin Suomessa yli puoli miljoonaa. Sofi on voittanut mielettömän määrän palkintoja, eikä ole antanut sen "nousta hattuun" vaan jaksaa aloittaa jokaisen kirjan ja palkinnon jäkeen uuden koitoksen ja käsittelee vaikeita asioita. Hienolla tavalla.


Sofin uusin teos "Norma" ilmestyi parisen viikkoa sitten eikä tämä kirjahullu lukutoukka voinut vuorokautta enempää odottaa ennen kuin se oli pakko noutaa omaan hyllyyn. Lukuintoa lisäsi tieto, että kirjan tapahtumat sijoittuvat kampaamoon.

Norma on erityiskyvyn omaava nuori nainen, joka joutuu ominaisuuksiensa vuoksi vaaraan. Sen verran voin paljastaa, että tuo erityiskyky on hänen hiuksensa. Ne kasvavat metrin vuorokaudessa, ja hän kokee, elää, maistaa ja haistaa niiden kautta. Hänen hiuskuontalonsa sotkee hänet mukaan yhteen jos toiseenkin seikkailuun, mutta hän löytää edes hieman lohtua kaikkeen "outouteensa" löydettyään suosittuja ja kuuluuisia postikortteja, joissa esiintyy hänen sukuunsa kuulunut nainen jolla oli samanlainen kyky.


Kirja käsittelee hiuspidennysbisnestä sekä kohtukauppaa. Eli edelleen teoksessa on mukana Sofin tyylille uskollisesti rankatkin aiheet, mutta aiempiin teoksiin verrattuna tämä opus on paljon "perusromaanimaisempi".

Suomalaisessa Kirjakaupassa Sofia haastateltiin alkuviikosta, ja siellä hän mainitsi ettei halua kategorisoida kirjojaan mitenkään. Haastatttelija mainitsi kirjan olevan jopa dekkarimainen, ja se särähti Sofin korvaan. Hän haluaa että lukija päättää itse mihin luokkaan mikäkin teos päätyy. Viisasta.

Hän kertoi myös saaneensa inspiraation Normaan suosikkitarinastaan; Tähkäpäästä. Norma on modernisoitu versio kyseisestä klassikosta. Ja sanoisin että tosiaan modernisoitu, isolla kädellä.

Sofi tekee pohjatyönsä tunnetusti erittäin huolella, ja osaa kertoa asioita maailman epäkohdista erittäin syvällisesti. Minulle tuttu kampaamoala ja sen koukerot (esimerkiksi kaikki hiustenpidennysmerkit) olivat selvillä ja eräs kohta kirjassa kiinnitti huomioni niin paljon, että jaan sen kanssanne:

"Päässä oli tykyttänyt kauhukuvia: sairraalloisesti kaljuuntumista pelkääviä naisia, hilsettä koko Helsingin alueelta, märkiviä ihottumia, taliköhnää, sieniä, silsaa, ihmislihan kuolevaisuutta, jota piiloteltaisiin väreillä, keratiiniliimalla, mikrorenkailla ja hoitotuotteilla, niiden keinotekoista elämää edustavia hajusteita. Tultuaan tarpeeksi humalaan hän oli lähettänyt äidille viestin, jossa käski tätä käymään suihkussa ennen kuin tulisi käymään töiden jälkeen."

Aika raadollinen analyysi, mutta niin Sofin tekstit ovat aina.

Sofin signeeratessa kirjoja minun oli pakko mainita että näin kampaajana teos oli erittäin mielenkiintoinen. Sain leveän hymyn ja omaan kirjaani "tsemppiä duuniin". =)


Suosittelen kirjaa ehdottomasti suurella lämmölle jokaiselle, joka on Sofia koskaan lukenut. Ja jos hänen aiemmat teoksensa ovat olleet joillekin "liian rankkoja", uskon tämän olevan helpommin pureskeltava tapaus. =)

Itse ahmin kirjan alle viikossa (en siis konkreettisesti, ei huolta) ja tuntuu että voisin vetäistä vielä uusintakierroksen tämän vuoden puolella. Silloin varmasti monet vielä pimentoon jääneet oivallukset voisivat aueta.

Lukiloa syksyyn Norma Rossin seurassa!!

-Pikkukarhu

perjantai 9. lokakuuta 2015

Iltapäivätee arjen yläpuolella.

Mikä tekee brittifanin onnelliseksi? Iltapäivätee.

En ole (vielä) päässyt nauttimaan aidosta iltapäiväteestä Englannissa..ja tarkoitan nyt herkkuja skonsseja myöten.. mutta kuten lukijani ja ystäväni kuitenkin tietävät, olen järjestänyt teekutsuja itse ja nautin omalla ajalla teetä varmaan enemmän kuin kiinteää ravintoa. =D Seuraavatkin teekutsut ovat jo suunnitteilla, mutta sitä ennen oli minun vuoroni poistua oman vedenkeittimeni äärestä ja maistella herkkuja Tampereen keskustan toisella laidalla, Suomen korkeimmalla sijaitsevassa baarissa, Torni-hotellin Moro Skybarissa.

Sain kunnian tutustua Skybarin tarjoamaan tee-/kahvibuffettiin (teehimoni alkaa olla siis yleisessä tiedossa?!) joka tarjoillaan arkisin klo 13.30-16 ja viikonloppuisin klo 12-15. =D Ja nyt ei voi muuta sanoa kuin voe pojjaat!!

En ollut siis vielä kertaakaan astunut koko Torni-hotellin tiloihin ja jo ulko-ovella sain vaikuttua. Ihan kuin olisi johonkin aarrekammioon astunut kun oli niin prameat ovet. Ja eteisessä oli hieno valaistu koristeveturi jonka tehosteeksi taustalla kuului höyryveturin ääni. Hieno! Ja onnekseni Skybariin mennessäni sain matkustettavakseni reunimmaisen hissin, jonka ikkunasta näki ulos samalla kun se kohosi kohti korkeuksia. Nyt löytyi kaupungista toinenkin hissi, Näsinneulan hissin lisäksi, missä saa nieleskellä lukittuneita korvia auki (Näsinneula on kyllä pahempi!). =D


Ovet kun aukesivat, en tiennyt mihin suuntaan sitä olisi ensimmäisenä suunnistanut. Onhan sieltä nyt herran jestas mahtavat maisemat! Onnekseni kohdalle osui vielä oikein kaunis aurinkoinen päiväkin ja olen ihan varma että näin Nokialle asti! =D Valikoin paikan korkean pöydän äärestä, jotta sain tuijotella kohti Kehräsaaren suvantoa ja upeita maisemia sydämeni kyllyydestä.



Kun pääsin tutustumaan tarjolla oleviin herkkuihin, olin otettu että makuja oli moneen lähtöön sekä suolaisella että makealla puolella, mutta silti sopivasti, ettei tullut liikaa valinnan vaikeuksia. Iso plussa myös siitä, että kaikki olivat vähintään laktoosittomia, jotkut myös gluteenittomia!

Suolapaloina tällä kertaa oli tarjolla maalaiskinkkunappeja, vuohenjuustotuulihattuja sekä kylmäsavulohta ja tilliä. Itse en henkilökohtaisesti ole mikään maailman suurin vuohenjuuston ystävä, mutta olin päättänyt että maistan kaikkea ja niin myös tein. Kyseisen juuston ystäville voin kertoa että olisitte kyllä pitäneet tuulihatuista, minäkin pidin aina siihen jälkimakuun asti. =) Ja tunnustan, hamstrasin. ;)




Makeina herkkuina oli tarjolla porkkanakakkua marjoilla, vadelmakakkua sekä valkosuklaatuulihattuja. NAM!! Voin kertoa, että näitäkin herkkuja tuli hamstrattua lautaselle kerran jos toisenkin enemmän, kun kaikissa oli maut niin kohdillaan!




Jos olisin ollut teellä yhdessä jonkun ystäväni kanssa, olisimme varmasti ottaneet tarjolla olleista teepannuista yhden täynnä kuumaa nektariinia pöytäämme. Nyt hain teetä ihan kuppi kerrallaan, pitäähän sitä julkisella paikalla koittaa käyttäytyä eikä heittäytyä ihan niin hurjaksi kuin verkkareissa kotipannun äärellä. ^__^ Ja kyllä se herkkujen kerta toisensa jälkeen hakeminen alkoi mietityttää "huomasikohan tuo nainen että haen jo neljättä kertaa?". =D

Tunnin verran istuin ja ihastelin maisemia ja makuja. Aina neljään asti olisin voinut vain istua ja herkutella (kuuluu buffetin ideaan, syö ja juo niin paljon kuin jaksat, eli ihan sama montako kertaa siellä herkkupöydän luona oikeasti käy) mutta oli vielä muutakin toimitettavaa kaupungilla, joten pakko oli alkaa valmistautua lähtöön. Siinä vielä katselin tarkemmin ympärilleni sisällä ja kiinnitin huomiota kodikkaaseen sisustukseen. Kyllä siellä varmasti mielellään viettäisi enemmänkin aikaansa, niin ainakin valoisaan nurkkapöytään kahvikuppinsa ja kirjansa kanssa linnottautunut nainen teki. Tykkään. Hienoja yksityiskohtia oli koko paikka pullollaan aina erilaisista tuoleista valaistukseen saakka.



Pakko on loppuun mainita henkilökunnan asiakaspalvelualttius. Hienosti otettiin jokainen asiakas vastaan ja pidettiin huolta kuin ravintolassa konsanaan. Pienet ongelmatkin pyrittiin selvittämään heti eikä vasta viidestoista päivä. Iso plussa siis myös positiiviselle henkilökunnalle!!

Jos liikut iltapäivästä kaupungilla, minä päivänä tahansa, älä missään nimessä unohda Tornin Moroa ja sen Afternoon Tea-tarjoilua. Kahvihampaan kolotukseenkin sieltä avun saa, teen juonti ei siis ole pakollista. =) Buffetin hinta on 14€, ja on kyllä joka euron arvoinen, sen verran on esillepanoon ja raaka-aineisiin panostettu.

Torni kruunasi kokemukseni lahjoittamalla arvottavakseni jollekin onnekkaalle ja onnekkaan ystävälle Afternoon Tea buffetkokemuksen. Jos haluaisit päästä herkuttelemaan Moro Skybariin ja ihailemaan Tampereen syksyisiä maisemia voit osallistua kommentoimalla ja kertomalla mikä on ehdoton herkkusuosikkisi. Itse en osaisi päättää mansikkajuustokakun ja suklaisen earl grey kuivakakun väliltä....hmm....pitäisiköhän leipoa... =D

Aikaa osallistua on ensi viikon keskiviikkoon, 14.10., saakka. Julkaisen voittajan nimen arvonnan suoritettuani.

Tulen varmasti palaamaan teelle Moro Skybariin vielä tulevaisuudessa, jos saisin vaikka korkeita paikkoja karttavan äitinikin joskus kupposen ääreen ihailemaan meidän Mansea. =)

Kiitos Torni, I'll be back.

Ja onnea arvontaan!!

-Pikkukarhu

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Leikataanko talveksi mullet?

Jo perinteeksi muodostunut syksyinen Warehousen trendikoulutus meille kampaajille oli jälleen viime viikolla ja tuntuu että ainakin meidän porukka sai hirvittävästi intoa kokeilla uusia kikkoja ja värejä mahdollisimman pian. =) Koulutuksen vetivät meille tutut Risto, Mikko ja Riikka, jotka jaksavat aina saada salillisen kuulijoita pitämään mielenkiintonsa yllä. Ovat siis oikealla alalla. =)


Syksyn ja talven hiukset ovat saaneet pienen twistin kohti kylmyyttä mennessä ja kesän superpastellit jne ovat saaneet hieman väistyä. Eivät kokonaan mutta pehmentyä huurteisemmiksi ja metallisemmiksi, sanotaan näin.

Trendivärit tällä hetkellä ovat erilaiset leiskuvat punaiset (wohoo!!) kun luonnolliset sävyt alkavat väistyä. Myös violetit ja mahongit pitävät pintansa. *peukku* Vaaleiden värien osalta kovat vaaleat muuttuvat hiekkaisemmiksi ja pehmeiksi. Tummissa väreissä tuodaan mielellään esiin kylmän metallisuutta. Värien tuomaa kiiltoa korostetaan ja kotihoidon tärkeyttä ei voi koskaan sivuuttaa. *Vink Vink* =D




Leikkausmallit muuttuvat kesän pitkistä polkista hieman lyhyemmiksi polkiksi korostaen eri muotoja ja rakenteita. Ne jotka eivät pitkiä hiuksiaan halua lyhyiksi napsaista, ei hätää, pitkistä luodaan talvea vasten hieman vahvempia kokonaisuuksia. Ja kyllä, kuten otsikossakin mainitsen; mullet. Se yritti jo kesällä hieman päästä nostamaan päätään, mutta viimeistään nyt se astuu voimakkaammin kuvioihin mukaan....saa nähdä kuinka monta mullettia kävelee ulos Rastan ovesta vielä tämän vuoden puolella... =D


Otsahiukset jatkavat voittokulkuaan, ja nyt otsa saa näkyä rohkeasti tai mitta voi olla myös selkeästi "ylipitkä" joka jaetaan pois silmiltä jakauksella...kuten esimerkiksi herttuatar Catherinella. Leikkuulinjat voivat olla selkeän rouhittuja.


Pikkujoulukausi kun on myös ihan lähellä, käytiin läpi myös hieman kampausideoita ja -trendejä. Vahvasti näkyvissä on pehmeyttä, eli osa hiuksista voi rohkeasi jäädä auki osan ollessa kiinnitettynä. Ohimoilta saa karata "hurmauskiehkuroita" kasvoja reunustamaan. =)


Mikon kampausinspiraationa toiminut kampausmalli.

Mikon koulutuksessa luoma kampaus.

Ehkä illan mieleenpainuvin lause tuli Mikon suusta hänen tehdessään kampausmallia, sillä hän kehui katsovansa Downton Abbeyta saadakseen inspiraatioita kampauksiin. VOI KYLLÄ!! Mikko on niin samalla aaltopituudella!!

Mutta tuolla aiemmin kun mainitsin jo kotihoidon tärkeydestä, niin nyt on tullut uutuutena tähän syksyyn kaksi aivan mahtavaa tuotetta, jota suosittelen ehdottomasti kokeilemaan!!

Ensimmäisenä tuote TIGIn Bed Head-sarjaan uutuutena tullut Joyride. Mitä se tekee? Kyseessä on voide, joka silottaa ja antaa volyymia hiuksille. Se helpottaa viimeistelyä ja jättää mattaisen puuterisen lopputuloksen. Eli kyseisen tuotteen voit laittaa kosteaan hiukseen tuomaan rakennetta ja pohjustaa viimeistelyn antaen hiukselle vielä lämpösuojankin! Kuivaa hiusta viimeistellessä saat rakennetta ja tekstuuria ilman koppuraista lopputulosta. Kuulostaako mahtavalta? Testaa ihmeessä!!


Toinen uutuustuote on Fudgen TRI-BLO. Tuote on föönausneste, joka antaa hiukselle kiiltoa, luonnollista pitoa, painotonta tukea ja kaiken kukkuraksi se suojaa hiuksen lämmöltä aina 235 asteeseen saakka unohtamatta hiuksen suojausta ilmankosteutta vastaan. Aika must tuote siis varmasti joka päähän.


Eiköhän tästä setistä saada syksyn ja talven varalle yhtä jos toistakin ideaa. =) Tervetuloa siis Rastaan, meiltä saa myös yllä mainittuja tuotteita!

-Pikkukarhu