Luonnollisesti kun tässä taloudessa joku syntymäpäiväänsä juhlistaa, on tarjolla yleensä kakkukahvit tai ainakin päivä jotenkin huomioidaan. Niin oli luvassa tälläkin kertaa ja edellisenä iltana olinkin leiponut yömyöhään. Koiraystäviä emme kutsuneet sillä se olisi ollut aika härdelli, mutta yhteisiä ihmisystäviämme tuli paikalle. =) Herra sai toki myös lahjoja, onneksi ne olikin kaikki herkkupainotteisia kun ne alkoivatkin herkkulaatikosta olla jo lopuillaan. Kiitos siis kaikille Aapoa muistaneille! =)
Kaupassa kun hain leivontatarvikkeita naureskelin kassalla hihnalle lastaamiani tavaroita ja ajattelin että tämä näyttää muille juuri siltä, että kakku on tekeillä yksivuotiaalle poikalapselle piltteineen päivineen..mutta niin oli hienoja koristeitakin että pakkohan niitä oli ostaa!! Ja kyllä kakusta ihan hieno tulikin, ja kuulemma maistuikin hyvälle. =) Täytekakun kaveriksi tein jo blogissakin esiintyneen suklaisen earl grey kuivakakun, ja sitä sai (jälleen kerran) pakata vieraille myös kotiin viemisiksi. =)
Aapo ei luonnollisestikaan saanut samaa kakkua mitä me muut söimme, vaan hänelle oli varattu rusinatonta maksalaatikkoa johon yhden vuoden kunniaksi olin laittanut niin sanotuksi kynttiläksi sellaisen naudan herkkutikun pätkän. Ensimmäistä kertaa maistoi molempia, ja kummasti ne katosivat parempiin suihin. =)
Niin oli paljon taas naisia asunto täynnä ettei Aapo oikein tiennyt kenen rapsuteltavaksi olisi mennyt ja keneltä kakkua kerjännyt. =D Vieraat kun lähtivät, oli poika aivan poikki ja sammuikin sohvalla ensin kainalooni minun ja tyynyn väliin niin, että takajalat vain sojottivat kohti kattoa ja jostain tyynyjen välistä kuului kuorsaus. =D Vähän kun liikuin, haki hän paremman asennon hieman kauempaa minusta. Ja nukkui aamuun asti. Ei tule vanhuus vissiin yksin... =D
Kiitos vielä kaikille juhlijoille, teitte varmasti Aapon päivästä erityisen. =)
Ja suuret onnittelut näin jälkikäteen myös pentueen muille pennuille!
-Pikkukarhu
