lauantai 16. heinäkuuta 2016

Operaatio pienempi Elina.

Kaiken maailman fitness fatness dieetti syö tätä niin laihdut blogeja ja päivityksiä ja tarinoita on interwebsi pullollaan, ja osasta noista tarinoista olen inspiroitunut ja saanut kannustusta, osaa en ole edes jaksanut avata. Alkaako niitä olla netissä sun muualla mediassa jo liikaa? Vai onko se nyt vain tämä elämänvaihe että kiinnitän niihin vain enemmän henkilökohtaisesti huomiota??

Noh. Pahoitteluni, nyt liityn tähän massaan ja kerron teille oman tarinani. Joka on vielä kesken.

Marras- joulukuussa selailin instagramia ja törmäsin kuvaan jossa Sofia Ruusila-Nousiainen kertoi omalla tilillään aloittavansa personal trainer-toiminnan. Olen Sofian uraa fitnessmaailmassa seurannut ilolla, ja mielestäni tuo silloinen bikini fitneksen mm-titteli meni aivan oikeaan osoitteeseen..=) Kuvassa oli yhteystiedot ja minäpä saman tien otin häneen yhteyttä.

Rakas ystäväni Maiju (terkkuja Maltalle!! <3) sai minut parisen vuotta sitten ensimmäisen kerran salille ja silloin sainkin hieman itseäni pienemmäksi. Elämä kuitenkin tapahtui ja kilot tulivat takaisin......ehkä jopa pienten lisäkilojen kanssa. Salilla on kiva käydä, tarvitsin siihen aloittamiseen vain taas pienen avun ja jonkin selkeän ohjelman jne mitä noudattaa....sellaisen millä oikeasti saisi tuloksiakin.

Näitä joulukuussa 2015 otettuja kuvia en ole missään, EN MISSÄÄN, aiemmin jakanut (paitsi Sofialle). Hirvittää vieläkin niitä itse katsoa....mutta toisaalta nyt on hienoa nähdä miten nainen on muuttunut! Lähtöpainonihan oli 81,6 kiloa ja suunnittelimme Sofian kanssa tiputtavamme neidistä 10 kiloa pois. Sain henkilökohtaisesti suunnitellut ruokaohjelman, saliohjelman (johon kuuluu myös plyometristä reeniä, en tykkää! =D ) sekä aerobisen ohjelman. Eli sain todella monipuolisen setin.


Tulosta alkoikin syntyä aika mukavaan tahtiin ja jo helmikuussa kiloja olikin karissut jo noin 8. Huhtikuun burleskiesitys mielessäni jatkoin..mutta nyt maaliskuusta eteen päin olen reenaillut Sofian ohjeilla itsekseni. Ruokavalion tärkeys yllätti (vaikka se oli oikeasti ihan tiedossa, mutta silti) kuinka se voi vaikuttaa terveellisellä tavalla painonpudotukseen vaikkei aina sinne salille ehtisikään. Tuolloin nimittäin alkoi tuon esityksen asujen sun muiden yksityiskohtien viimeistely ja kaikki ylimääräinen aikani kului liimaten strasseja...joten sali jäi.

Sofia on kyllä koko ajan ollut "pikku piruna" olkapäälläni edelleen nyt kun olen taas sinne salillekin päässyt operaatiota jatkamaan. Vaikka hän on Helsingissä ja minä Tampereella on tämä suhteemme ollut erittäin miellyttävä ja kannustava ja hedelmällinen. Sofialta on voinut melkeinpä mihin aikaan päivästä vain kysyä mitä vain mikä on mieltä askarruttanut ja hän on mielellään vastannut. Hän on oikeasti läsnä siinä operaatiossa ja kannustaa, ainakin minua, niin instagramissa kuin facebookissakin. Vaikka emme näe ja reenaa yhdessä on se reenatessa fiilis että jotain ihmistä kiinnostaa miten mulla menee ja on iloinen onnistumisista jne...se tsemppaa tekemään vielä ne muutamat viimeiset mahdottomalta tuntuvat toistot.

Kesäkuun alussa eräs kaunis päivä nousin vaa'alle ja yllätyin kun se näytti -11kg!!! Oltiin jo siis menty yli tavoitteen ja tiedättehän sanonnan "nälkä kasvaa syödessä"..niin kävi nytkin ja lisäsin tavoitteeseen vielä viisi kiloa lisää...eli  tarkoitus olisi saada pois kokonaiset 15kg.

Tänä aamuna kun ihan vain teitä varten nousin katsomaan paljonko elopaino on, pysähtyi se lukemiin 72,4kg..eli -9,2kg. Hiukan on siis tultu takaisin päin, mutta ihan rehellisesti syytän siitä itseäni ja kesää....jäätelö kun nyt vaan on niin hyvää ja Laukontori kun on kesäkioskeineen auki on työpäivän aikana saatettu hakea jotain pientä hyvää......kuten esim pala pätkiskakkua (joka oli muuten taivaallisen hyvää). Mutta ideologiani painonpudotuksessani onkin ollut etten kiellä itseltäni mitään..silloinhan sitä juuri alkaa haluta. Jos tekee mieli jätksiä niin ostan pienen jätskin ja piste. Mutta olen onneksi huomannut että jos kauppareissulla kananmunien ja rahkojen ja kanan lisäksi koriin tipahtaa pieni pussi karkkia, en sitä pussia rohmua kerralla (niinkuin joskus ennen saatoin tehdäkin) vaan se saattaa kestää monen monta päivää. Hyvä minä!

Vaikka painonpudotuksessa on toisaalta hyvä sitä vaakaakin hieman seurata, kuvistahan sen näkee sen tuloksen parhaiten..muistatte edelleen (aivan varmasti) ne kuvat tuolta alkupäästä kun minusta otettiin "ennen-kuvat"..? No onko teidän mielestänne mitään tapahtunut? =) Omasta mielestänin ainakin on!! Tästä on hyvä jatkaa..=)

Helmikuu 2016

Helmikuu 2016

Toukokuu 2016
Heinäkuu 2016

Ainahan salilla käynti ei mene niinkuin Strömsössä.....WFC on salina suosittu, ja siellä saattaa olla välillä aina hieman ruuhkaista...mutta kyllä sopu sijaa antaa ja monien reenaajien kanssa ollaan jo tultu tutummiksi että vuorottelu jne on ihan normaalia....ja onhan se ihan kiva kun siellä ihmiset ovat alkaneet tervehtiä ja kysellä miten reeni menee...muutkin kuin nätit tytöt tiskin takana. =) Mutta onhan noita kommelluksiakin sattunut..=D Jos on innoissaan lähdössä reenamaan niin kannattaa aina varmistaa että kaapin avaimet on mukana eikä siellä kassin taskussa kaapin sisällä.....muuten voi joutua turvautumaan...no...järeämpiin työkaluihin...!! =D


Haluaisitko itse lähteä toteuttamaan elämäntaparemonttia? Ota rohkeasti yhteyttä Sofiaan osoitteeseen fitbysofia@gmail.com. Suosittelen!


Katsotaan taas joulukuun alussa, miltä näyttää vuodessa tapahtunut muutos noihin ensimmäisiin, hurjiin, kuviin verrattuna. Silloin olen (tarkoitus ainakin olisi) vienyt läpi Sofian kymmenen viikon intensiivisen treeniohjelman..

Minä valmistaudun nyt salille lähtöön!

-Pikkukarhu

torstai 14. heinäkuuta 2016

Horny Hermione

Joulukuun alun päivä...ilta... Minä paketoin kavereilleni itse tehtyä toffeeta paketteihin kun päässä alkaa soida kappale, ja näen mitä lavalla tapahtuu. Välittömästi viesti Olivialle "mieti jos ois tämmönen burleskinumero!!!" ....noin kymmenen minuutin kuluttua sain vastausviestin; "DO IT". =D Pari minuuttia myöhemmin...tuossa ajassa ehdin jo meittiä että no pitäisikö...tulee uusi viesti; "huhtikuussa on nörtti-ilta, kato että se on sillon valmis".. Ok Ok..mitenkäs tässä nyt näin kävi...hittolainen.. JOOOO. Päätös paluustani burleskilavoille oli tehty.

Alitajuntani oli selkästi tehnyt asian eteen töitä, koska tiesin alusta asti millaisen numeron haluan, mitä vaatteita.....mitä ja missä. Samalla viikolla oli jo tilattu Rohkelikon kouluasu ja taikasauva...biisit oli kaikki tiedossa melkeinpä päätöstä seuranneena päivänä. Kaikki vain loksahti kohdilleen!



Eli kyllä, Harry Potter fanin oli saatava tehdä Harry Potter numero. Ja mikä parasta, tiesin että hahmon on oltava Hermione....yhtä kirjatoukka kuin minäkin. Joten tottakai se kirjakin oli saatava mukaan numeroon. Ihana Maikki auttoi asun kanssa muokaten ja luoden siihen osia.. tilasin Englannista (ylläri) 2000 strassia joita askartelin harvase ilta niin sauvaan kuin alusvaatteisiin ja pastieseihinkin...ja ne pirulaiset meinasivat loppua kesken!!

Harjoitus tekee mestarin.....?

Esiintymispäivä läheni ja oloni numeron suhteen tuntui hyvältä...eli selkeästi oli aika oikeasti astua taas lavalle esiintyjän roolissa. Edellinen kertahan oli vuonna 2012 enkä tuon esityksen jälkeen ollut tekemisistäni yhtään varma eikä fiilis ollut kohdillaan...selkeästi tarvitsin nämä vuodet jotta löysin itsestäni sen todellisen esiintyjän luonteen.


It's showtime!!

Huhtikuisena lauantai-iltana loppuunmyytyyn Teerenpeliin saapui paljon kannatusjoukkoja; työkavereita, derbykavereita, asiakaskavereita, burleskikavereita ja ihan vaan kavereita......tunnelma oli katossa ja olin lavalle menosta 2/3 innoissani ja 1/3 paska jäykkänä....kuulemma noin päin sen pitääkin mennä. =) Lafayette kuulutti minut lavalle ja täytyy nyt myöntää että se meteli oli niin kova että kun numeroni alussa kävelin yleisön välistä lavalle, en yksinkertaisesti  kuullut koko musiikkia ollenkaan. =D Oletin vain että joo kai se on alkanut ja mitä lähemmäs lavaa pääsin niin aloin tunnistaa tuttuja säveliä. Itse lavalla se musiikki tulee niin ihanan kovalla (kyllä, olen sisäisesti edelleen sellainen jumputi jumputi teini...mielelläni) että se tekemisen fiilis on aikasta mahtavaa...ja minä päätin että nyt vaan bailataan..ja niinhän minä teinkin! =)



Kuva: Eetu Keränen

Kuva: Eetu Keränen

Kuva: Eetu Keränen

Esityksen jälkeen kun pääsin takahuoneeseen koko kroppa tärisi ja fiilis oli huikea...muistan vain hokeneeni ääneen "niin siistiä, niin siistiä" ja kollega joka siellä valmistautui omaan numeroonsa kommentoi (suora lainaus) "vittu mikä meteli!" =D Seuraavan takahuoneeseen ryntäsivät Olivia ja Stella ja molemmat antoivat vedosta hyvän palautteen...fiilikseni oli siis oikeasti välittynyt myös yleisöön! Ystäviäni kun vihdoin pääsin näkemään yleisön joukkoon niin se ihmisten innostus oli niin käsin kosketeltavaa että kyllä siinä pyöri päässä että pitäisikö sitä vaan tehdä tätä enemmän....

Esityksen jälkeen fiilis oli huikea!

Nyt kun tiedän haluavani esiintyä Hermionen, ja muiden numeroideni, kanssa enemmänkin oli luonnollista ottaa kunnon promokuvat. Kuvia tullaan käyttämään markkinoinnissa ja mainostuksessa ja toki niitä (vielä vähäisiä) fanejakaan ei ole unohdettu..eli tulevissa tapahtumissa saattaa merch-pöydiltä löytyä kuvia kotiin hankittavaksikin. =)

Kuvat otti Katri Kallio Photography joka onkin aika velho kameran kanssa...hehe...tajusitteko...velho... =D En voi olla muuta kuin tyytyväinen lopputuloksiin ja varmasti nakitan Katrin kuvaamaan seuraavatkin promot... vai mitä olette mieltä, eikö ole mahtavaa jälkeä!?







Vuonna 2012 nähty "Gold Digger" tullaan vielä näkemään uutena versiona ja vielä tänä vuonna nähdään brittifanin brittinumero "The Crown Jewels". En malta odottaa!! Hermionen kanssa käydään vähän muissa kaupungeissa ja levitetään burleskin ilosanomaa....kyllä tästä nyt aikasta vakava harrastus tuli. Muutenkin kuin pick uppauksen merkeissä siis. =)

Nähdäänhän keikoilla!!?!

-Pikkukarhu

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Sivistyssunnuntai: Ron Mueck

2.6.2016 Sara Hildénin taidemuseossa avautui Ron Mueckin näyttely, joka on jo mukavasti ainakin oman ystäväpiirini henkilöitä houkutellut suuntaamaan askeleensa kohti Särkänniemeä. Itse olin jo jostain aiemmin nähnyt kuvia Mueckin töistä, en vain muista ollenkaan että missä yhteydessä ja missä, mutta kun huomasin näyttelyn avautuneen Särkänniemeen, niin olihan se nyt vain pakko päästä näkemään.

Ron Mueck (s. 1958) on kansainvälisesti tunnettu kuvanveistäjä, jonka teoksia ei ole koskaan aiemmin esitelty Pohjoismaissa. Hänet tunnetaan hyperrealistisista, elävän tuntuisista veistoksistaan joissa hän kuvaa ihmisiä ja ihmisyyttä. Teokset ovat häkellyttävän toden tuntuisia ja läsnäolevia, sekä niiden vaihteleva mittakaava liioitellun suuresta pieneen ja intiimiin on hämmästyttävä.

"Youth" 2009
65 x 28 x 16cm
"Woman with Shopping" 2013
113 x 46 x 30cm

Sara Hildénin taidemuseossa on näytillä kymmenen Mueckin veistosta, taiteilijan työstä kertova kuvasarja sekä Gautier Deblonden elokuva Still Life: Ron Mueck at Work.

Odotin, ja toivoinkin, että fiilis jonka näyttely saisi minussa aikaiseksi olisi hämmästynyt...ja hieman häiriintynyt. Ja sitä se totisesti oli. Joka ikinen ihokarva ja juomu ja ryppy ja poimu.....veri ja haavat...kaikki...KAIKKI..olivat todella toden tuntuisia. Niinhän niiden pitikin olla ja sitä osasin odottaakin, mutta voi hyvää päivää!!

"Spooning Couple" 2005
14 x 65 x 35cm



Ystävä jonka kanssa näyttelyssä kävin on vielä harvemmin moisissa käynyt kuin minä, ja hänkin oli näkemästään erittäin vakuuttunut. Suuri huomio kiinnittyi juurikin jalkakarvoihin...niistä ja niiden aitouden tunteesta ei päästy yli eikä ympäri. Ei kumpikaan.

"Couple under an Umbrella" 2013
300 x 400 x 350cm
(Tämä on se veistos jonka jalkakarvoja jaksoimme ihmetellä.)

Olen vieläkin aivan pökerryksissä veistoksista ja niiden tuomasta fiiliksestä, että parempi vain ehkä laittaa Teille näitä kuvia.... =D

"Man in Blankets" 2001
43 x 59,5 x 71cm

"Mother and Child" 2001-03
24 x 36 x 89cm
(Tätä kun katsoi suoraan edestä, niin voitte kuvitella miltä näytti kun istukka ei vielä ollut tullut ulos..en viitsinyt sitä kuvaa teille tähän laittaa..käykää itse katsomassa!)

"A Girl" 2006
110 x 501 x 134,5cm

"Mask II" 2002
77 x 118 x 85cm

Menkää ihmeessä katsomaan ja ihastumaan...ja ihmettelemään...ja kenties kauhistumaan. On se hieno.

Taidemuseo on avoinna joka päivä 10-18 ja lipun hinta ilman alennuksia on 10€/kpl. Näyttely on avoinna aina sunnuntaihin 16.10.2016 saakka.

-Pikkukarhu

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Pick up tytön kevät

Noniin. Aika alkaa kertomaan mitä kaikkea hassutuksia sitä onkaan tässä kevään ja alkukesän aikana tullut touhuttua. =)

Aloitetaan kaikkia varmasti kiinnostavasta burleskimaailmasta, jossa onkin tapahtunut. Ainakin omalta osin.

Pick up tyttönä tuli toimittua aika monessakin tapahtumassa. Vuosi alkoi tuosta drag-illasta josta olenkin jo Teille kertonut, mutta jatkui maaliskuussa Teerenpeli Teasen Ghetto-illassa. Tuo ilta oli muutenkin hieman normaalista poikkeava, sillä ystäväni ja bloggaaja Nelliina seurasi minua kuin hai laivaa ja kirjoitti omaan blogiinsa jutun millaista on harrastaa pick uppausta. Rouva on sitten niin ihanan mahtava kuvaaja että olen innoissani joka ikisestä kuvasta jotka hän minusta illan aikana nappasi...salaa, ja ei niin salaa. =)

Kuva: Niina Tapojärvi

Kuva: Niina Tapojärvi

Kuva: Niina Tapojärvi

Kyseisen blogijutun voit lukea TÄSTÄ.

Tämän tapahtuman jälkeen oli tuossa blogijutussakin mainittu ja ainakin omalla kohdalla kovin odotettu huhtikuun Freaks & Geeks-ilta, jolloin itse kiipesin lauteille vetäisemään oman numeron monen vuoden esiintymistauon jälkeen....mutta kerron tuosta teille vielä erikseen.

Toukokuussa oli vuorossa hieman erilainen burleski-ilta kun lavalle kiivettiinkin Ilonassa, ensimmäistä kertaa. Tuolla hääräsin taas pick up tyttönä ja ilta oli samanlainen, mutta silti niiiiiin erilainen verrattuna yhteenkään Teerenpelin iltaan. Ensinnäkin, Ilona valot päällä (ei sillä että joka viikonloppu olisin siellä ollut aiemminkaan tanssahtelemassa..oikeasti) olikin yllättävän pieni! Ja oli outoa kaikissa valoissa seistä lavalla ja katsella kohti tanssilattiaa ja tiskiä kun oli tottunut aina tuijottelemaan sieltä sinne toiseen suuntaan. =)

Kuva: Katri Kallio Photography

Ilta oli onnistunut ja ihmisiäkin oli paikalle löytänyt mukava määrä. En epäile etteikö mahdollisesti burleskia nähtäisi Ilonassa jatkossakin....never say never.. ;)

Kesätauon jälkeen on jo Teerenpelin kellari herännyt eloon nyt heinäkuun toisena päivänä, mutta tuolloin en itse päässyt paikalle ollenkaan kun rakas ystäväni juhli läksiäisiään samana viikonloppuna. Tottakai sitä mentiin viettämään aikaa tärkeän ihmisen kanssa joka muuttaa jumaleissön MALTALLE.

Elokuussa 20. päivä on aika suunnata jälleen Teerenpelin kellariin ja suosittelenkin saapumaan sankoin joukoin paikalle, sillä tuolloin lauteilla nähdään melkoisen paljon burleskineitsyitä. Eli esiintyjiä jotka kiipeävät lavalle sen ensimmäisen tai ehkä toisen tai vasta kolmannen kerran. Newcomer's Night, en malta odottaa. Siellä taas häärään pick uppina ja koitan jakaa esiintyjien jännityksen ja stressin. =)



Nähdään siellä!?

-Pikkukarhu

.....kuuleeko kukaan?

Heipä hei pitkästä aikaa!

Elämässäni on ollut aika vipinää viime kuukausina ja yksinkertaisesti en ole ehtinyt Teille tänne päivitellä mitä kaikkea on tapahtunut. Mutta tapahtumaa on ollut ja paljon!! ....oikein hävettää, kun tiedän siellä olevan muutaman aktiivisen lukijan jotka varmasti ovat kummastelleet että miksei sitä tekstiä synny...

No, josko sitä nyt taas ottaisi itseään niskasta kiinni ja pitäisi blogiakin ajan tasalla.

Nyt kysynkin, koska aikaa on vierähtänyt, että mistä Te haluaisitte lukea?

Burleskijutuista (kyllä, olen tehnyt "come backin" ja esiinnyn jälleen myös itse), vai Aaposta, vai elämäntaparemontistani joka onkin hienosti tuottanut tulosta vai jostain ihan muusta??? Kertokaa ihmeessä, minä koitan parhaani mukaan päivittää hiljaisen aikani tärkeimmät ja kiinnostavimmat asiat. =)



-Pikkukarhu